%20(1400%20%C3%97%20300%20px)%20(1000%20%C3%97%20300%20px)%20(2).png)
Halosenniemi avautuu värikkäillä ja monitulkintaisilla nykytaiteen teosten näyttelyllä
Halosenniemen ateljeen ikkunaremontin valmistuttua rakennuksen valtaa Haaveita ja näkyjä -näyttelyn värikkäät ja monitulkintaiset nykytaiteen teokset Nelimarkka-Rahaston kokoelmasta.
Avautuva (31.10.) näyttely tuo yhteen unelmia elämästä, matkahaaveita tuntemattomaan, toivoa perheistä ja elämänviisauksien etsintää vanhoista kulttuureista. Teoksia on muun muassa Stiina Saaristolta, Veikko Mylleriltä, Kim Simonssonilta, Emma Ainalalta, Tommi Toijalta, Jarmo Mäkilältä ja Marja Sunalta. Mukana on myös Halosenniemen isännän Pekka Halosen teoksia.
Pekka Halosen (1865–1933) ja Eero Nelimarkan (1891–1977) taiteilijan urilta syntyi runsaasti suomalaisten rakastamia maisemia ja kotinäkymiä. Heidän työstään syntyivät myös kotimuseo Halosenniemi ja Nelimarkka-museo Alajärvelle. Nelimarkkaa ja Halosta yhdistivät vaatimaton sosiaalinen tausta, vankkumaton kiinnostus eri taiteen lajeihin ja sinnikkyys taiteen opiskeluissa. Heidän maalauksia yhdistävät erityisesti syvä henkistynyt kiinnostus luonnon kuvaamiseen.
Taidemaalari, professori Eero Nelimarkka perusti nimeään kantavan säätiön, jonka tarkoitus oli saattaa taide koko kansan piiriin. Nelimarkka-Rahaston kokoelman lähtökohtana on ollut hankkia teoksia lähes yksinomaan elossa olevilta taiteilijoilta ja näin toteuttaa Nelimarkan tahtoa taiteen harjoittajien tukemisesta.
"Nykyään kokoelmaan kuuluu noin 400 teosta yli sadalta taiteilijalta", kertoo Nelimarkka-Rahaston hallituksen puheenjohtaja Joonas Seeck.
Haaveita ja näkyjä -näyttelyyn on valittu yli kolmenkymmenen taiteilijan teoksia sekä Pekka Halosen maalauksia Halosenniemen museon kokoelmasta. Teokset valittiin erilaisten teemojen mukaisesti ja niissä näkyvät ihmisarvo, tasa-arvo, kasvu ja perhe-elämä.
"Teemallisia siltoja on talossa eletyn elämän ja tehdyn taiteen mukaan nykytaiteista nouseviin aiheisiin. Nykytaiteessa ihastuttaa taiteilijoiden paneutumisen määrä ja suorastaan uhrautuminen aiheisiinsa ja niiden ilmaisun voima", kertoo näyttelyn kuraattori, intendentti Minna Tuominen.
Halosenniemen ateljeen valloittavat Jarmo Mäkilän Triptyykistä Kaikki isäni linnut (1995) ja Stiina Saariston Rukkaset (2001). Molemmissa suurikokoisissa maalauksissa on malliksi ja katseen alle asettunut taiteilija itse, aiheen tuomassa roolissaan. Mäkilän miesrooli on vanhenevan henkilön sisäänpäin kääntynyt hahmo wrightimäisten lintujen ympäröimänä. Saaristo on puolestaan prinsessan hahmossa, tosin rujonnäköisesti ja suurennettuna siten, että kitaan mahtuisi muutakin kuin sammakko. Tunnelmaa pehmentävät Kim Simonssonin ja Mi Kuopan satuolentomaiset veistokset.
Halosenniemen huoneiden eri teemoissa muun muassa palataan menneeseen aikaan etsimään elämänviisautta filosofiasta ja vanhoista kulttuureista. Vastapainona voi uppoutua halutessaan Riiko Sakkisen teoksen viesteihin ylikulutuksesta ja ostokäyttäytymisestä. Ruuan tuotanto on jatkuva poliittinen ja taloudellinen aihe. Emma Ainalan Plant Based -teoksen nuoret kyborgimaiset naiset kaalien keskellä muodostavat sillan myös Halosten aikaiseen elämänmenoon, lähiruokaan omasta pellosta ja ruuan saatavuuteen.
Taiteilijatapaamisia Halosenniemeen on kutsuttu näyttelyn taiteilijoita kertomaan teoksistaan. Marraskuussa 9.11. Stiina Saaristo kertoo taiteestaan aiheella ”Kiltit ja tuhmat tytöt” ja Katja Tukiainen avaa teoksensa ”Mumme keräsi irronneet hiukset neulatyynyn täytteeksi” taustoja 30.11. Myöhemmin taiteilijavieraaksi saapuvat muun muassa Viggo Wallensköld, Kim Simonsson ja Nelimarkka-Rahaston hallituksen jäsen, taiteilija Riitta Nelimarkka.
Haaveita ja näkyjä – nykytaidetta Nelimarkka-Rahastosta, 31.10.2023–21.4.2024, Halosenniemi, Halosenniementie 4–6, Tuusula.
--
