top of page
1aaaa1.jpeg

Maija Tammen näyttely 'Empatiakone' tutkii kykyämme tuntea ja sitä, miten opimme tuntemaan


Tunteita manipuloiva näyttely 'Empatiakone' avautuu Valokuvataiteen museossa 31.3. Kuva: Maija Tammi, yksityiskohta teoksesta Hulda & Lilli, 2023.

Valokuvataiteen museon Kaapelitehtaan tiloissa avautuva taiteilija ja taiteen tohtori Maija Tammen (s.1985) näyttely Empatiakone tutkii kykyämme tuntea ja sitä, miten opimme tuntemaan. Kolmesta uudesta ja suurikokoisesta installaatiosta koostuva näyttely pohtii, miksi tunteita tulee kuunnella ja ymmärtää, mutta miksi niihin ei kannata täysin luottaa.

Empatiakoneessa ihmisenkaltaistaminen, eli inhimillisten piirteiden näkeminen muissa eläimissä ja olioissa on laskelmoitua, ja ensimmäinen silmäys saattaa viedä harhaan. Hulda & Lilli -installaatiossa näyttelyvieraita pyydetään valitsemaan kahden käytävän välillä. Yksi käytävä esittelee päähenkilö Lillin ja toinen keskushahmo Huldan. Lopuksi Huldan ja Lillin tarinat yhtyvät kohtalokkain seurauksin. Installaatio leikittelee niin perinteisellä tarinankerronnalla kuin luontodokumenteille ominaisella tunnekuljetuksella. Luontodokumentit vaikuttavat voimakkaasti etenkin tunteisiin, ja niiden tiedollinen anti on usein pienempää kuin ajattelemme.


Hulda & Lilli -teos kutsuu näyttelykävijän kuvittelemaan, samaistumaan ja tuntemaan empatiaa samaan aikaan purkaen auki itse tunteiden rakentumista ja oppimista.



Maija Tammi, yksityiskohta teoksesta Kylpevät aivot, 2023.

Kylpevät aivot -teos näyttää 8–12 viikon ikäisiä ihmisaivo-organoideja, jotka on kasvatettu tutkimustarkoituksiin Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskus HiLIFEssa. Teoksessa pohditaan sitä, missä ja miten ihmisen ajattelu tapahtuu? Muinaiset egyptiläiset säilöivät kaikki elimet paitsi aivot, joita he pitivät pelkkänä kallon täytteenä. 1600-luvulle asti Euroopassa ajateltiin, että ajattelu tapahtuu sydämessä. Varhaismodernismin jälkeen aivoja on yksiselitteisesti pidetty ajattelun tyyssijana, mutta ihmiskunta ei edelleenkään ymmärrä miksi yksi neuronikimppu tuottaa tietoisuuden ja toinen ei. Octomom-teoksessa tutustutaan syvänmeren mustekalan munintaan. Octomom on Graneledone boreopacifica -mustekala, joka hautoi muniaan Monterey-kanjonissa Tyynellä valtamerellä 53 kuukauden ajan. Kyseessä on maailman pisin tiedetty haudonta-aika.

Tammen työskentelyä kuvaa halu tutkia asioita perin pohjin. Hän työskentelee usein eri alojen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Näyttelyn pääteosta Hulda & Lilli Tammi on tehnyt yhdessä muun muassa kirjailija Juhani Karilan, biologi Joni Ollosen ja säveltäjä Charles Quevillonin kanssa.


Maija Tammen teoksia on ollut näyttelyissä muun muassa Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa, New Yorkissa, Sydneyssä ja Tokiossa. Tammi on taiteilijaprofessori 2020–2024.


Näyttely on esillä 31.3.-27.8. Suomen valokuvataiteen museossa.

--

bottom of page