Tiesitkö, että ryijy on modernia taidetta? Halosenniemen näyttelyn oheisohjelmassa luento ryijyistä

Maija Halonen Halosenniemen ateljeessa vuonna 1937. Kuva: Tuusulan museo, Halosenniemi.

Halosenniemen Myllykylän sinisilmäinen ja valkotukkainen – Maija Halonen 150 vuotta -näyttelyn oheisohjelmana järjestetään luento suomalaisten ryijyjen historiasta. Ulla Karsikas Suomen Käsityön Ystävistä luennoi aiheella ”Ryijyn tie kansannaisten käsistä taiteilijoille” torstaina 13.4.

Ryijy on rantautunut Skandinaviasta Suomeen, mutta taitavat kansannaiset tekivät siitä arvostetun kotimaisen tekstiilin. Suomen Käsityön Ystävät toimi 1880-luvun taitteesta lähtien kansallisen identiteetin rakentajana taiteen rinnalla. Arkkitehdit ja taidemaalarit kiinnostuivat ryijystä, ja vuosikymmenten myötä siitä on tullut yksi rakastetuimmista tekstiilityypeistä.

Halosenniemessä arvostettiin käsitöitä ja niitä tehtiin paljon. Seinillä on ollut ryijyjä. Maija Halonen on suunnitellut muun muassa pöytäliinoja ja Pekka Halonen mattoja. Halosten taiteilijasuvussa käsityötaidot olivat korkealla. Halosen sisar Sohvi elätti niillä itsensä ja serkku Anna perusti ryijy- ja mattokutomon 1920-luvulla. Arttu suunnitteli sisarensa kutomolle malleja ja Suomen Käsityön Ystävien kokoelmastakin löytyi yksi malli, joka esitellään luennolla.

Suomalaisen ryijyn tie kansannaisilta taiteilijoille on mielenkiintoinen läpileikkaus yhdestä visuaalisen taiteen ilmiöstä. Luennolla keskitytään erityisesti historian taitekohtaan, jossa ryijystä tuli modernia taidetta.

Taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistunut kansallisromanttinen ateljeekoti Halosenniemi sijaitsee Tuusulanjärven rannalla. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona, joka kertoo Pekka Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön.

Lue tästä juttumme Maija Halonen 150 vuotta -näyttelystä.

--