Villa Gyllenbergin taidemuseossa avautuva kesänäyttely valottaa ’idän henkisyyttä' Suomen taiteessa

Ilona Harima, Pohjoinen tie, 1948. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Mielikuvat buddhalaisuudesta, Intian muinaisista kulttuureista ja itämaan viisaiden henkisyydestä ovat innoittaneet monia taiteilijoita. Mielikuvien historiaan kietoutuu paitsi ongelmallisia vastakkainasetteluja ja valtasuhteita, myös aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista.

Esillä on teoksia 1800-luvulta nykypäivään yli kahdeltakymmeneltä taiteilijalta, muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Ilona Harimalta, Anitra Lucanderilta ja J.O. Mallanderilta. Näyttely avaa uuden näkökulman Suomen taiteen historiaan ja se perustuu esoteeriseen henkisyyteen perehtyneen FT Nina Kokkisen tutkimukseen.

Nykypäivän kiivastahtisen elämän haasteisiin etsitään usein vastauksia joogasta, meditaatiosta, Aasiaan suuntautuvista matkoista sekä Buddhan kuvilla sisustetuista kodeista. Idän uskonnot ovat jo pitkään innoittaneet taiteilijoita keräilemään, matkustamaan, hiljentymään ja etsimään uudenlaisia näkökulmia niin taiteen tekemiseen kuin oman henkisyyden harjoittamiseen. Idästä ja sen uskonnoista on etsitty syvempää, aidommaksi koettua henkisyyttä.

”Väitöskirjani käsitteli esoteerisuutta Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen sekä Hugo Simbergin taiteessa. Tutkimuksen aikana kävi selväksi, että käsitykset idän henkisyydestä kietoutuvat läheisesti esoteerisuuteen, ja nämä aiheet kiinnostivat laajasti myös myöhemmin 1900-luvulla toimineita taiteilijoita. Joillekin heistä, kuten Ilona Harimalle ja Anitra Lucanderille, idän henkisyydestä tuli tärkeä osa elämää. Tämä näyttely nostaa esiin idän henkisyyden vaikutuksen taiteeseen ja kulttuuriin laajempana ilmiönä ja tarkastelee sen kehitystä yli sadan vuoden ajanjaksolla", kertoo näyttelyn kuraattori Nina Kokkinen.

Kiehtovia elämäntarinoita ja taidetta

Näyttelyssä nostetaan esiin kiinnostavia teoksia, kiehtovia elämäntarinoita ja esineitä, jotka ovat tarjonneet kasvualustan idän henkisyydelle Suomessa. Satavuotisen historian saatossa idän henkisyys on saanut erilaisia ilmaisuja ja taipunut niin boheemielämän kuvauksiksi, henkisen kehityksen tavoitteluksi kuin käsitteelliseksi avantgardeksi. Kuvataiteen ohella näyttelyssä on esillä historiallista valokuva-aineistoa sekä muun muassa Gustaf Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan keräämää uskonnollista esineistöä.

”Henkisyydestä kiinnostunut Ane Gyllenberg keräsi kokoelmaansa kristinuskoon liittyvien teosten ohella myös buddhalaista esineistöä. Hän hankki kokoelmaansa myös kaksi museossa harvoin esillä ollutta Ilona Hariman teosta. Hariman kohistiin aikoinaan luovan taidetta eräänlaisessa transsitilassa ja hän kuvasi omia henkioppaitaan teoksissaan. Kutsuin Nina Kokkisen tekemään Villa Gyllenbergiin tämän näyttelyn, joka valottaa itämaisten uskonnollisten veistosten merkitystä suomalaisissa kokoelmissa sekä sitä, miten taiteilijat ovat ammentaneet idän uskonnoista eri aikoina”, kertoo museon intendentti Lotta Nylund.

Käsitykset idän henkisyydestä muuntuivat konkreettisemmiksi matkailun yleistyttyä toisen maailmansodan jälkeen. Matkoillaan taiteilijat saivat omakohtaisia kokemuksia hindulaisuudesta, buddhalaisuudesta ja islamista, ja esimerkiksi Anitra Lucander sekä Per Stenius hakeutuivat Intiassa henkisten opettajien läheisyyteen.

1970-luvulla Suomeen perustettiin useita idän uskontoihin perustuvia yhteisöjä, ja guruja ja muita henkisiä opettajia saapui Suomeen vierailulle. Taiteilijat olivat usein mukana järjestämässä näitä kohtaamisia.

Idän henkisyys alkoi punoutua osaksi avantgardea ja taiteellista kokeilua. Se sai yhä useammin myös käsitteellisiä ja filosofisia ilmaisuja. Taide lähestyi meditaatiota. 1900-luvun lopulla myös taiteellisen prosessin merkitys kasvoi ja luomiseen kietoutui ritualistisia ulottuvuuksia. J. O. Mallanderin teos Wang on nimetty buddhalaisen rituaalin mukaan, ja Silja Rantasen suurikokoisten maalausten sarja ammentaa tantran kuvatraditiosta.

Idän henkisyys Villa Gyllenbergin taidemuseossa 26.4–13.8.

Villa Gyllenberg on Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön ylläpitämä koti- ja taidemuseo. Villa Gyllenberg, Kuusisaarenpolku 11, Helsinki.

--