%20(1400%20%C3%97%20300%20px)%20(1000%20%C3%97%20300%20px)%20(2).png)
Yksi näyttely, neljä teemaa - Ateneum avaa ovensa yhtä aikaa 'Ajan kysymys' kokoelmanäyttelyn kanssa
Ateneumin taidemuseon uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys avautuu 14.4. yhtä aikaa museon kanssa. Museo sulkeutui maaliskuussa 2022 ilmastointiremontin takia. Klassikoiden lisäksi näyttelyssä nähdään harvemmin esillä olleita teoksia sekä modernia ja nykytaidetta.
Ajan kysymys korvaa edellisen kokoelmanäyttelyn Suomen taiteen tarina, joka avautui vuonna 2016.
“Edellinen kokoelmanäyttelymme oli upea ja monipuolinen näyttely. Nopeasti muuttuvassa maailmassa halusimme kuitenkin muuttaa kulmaa, josta tarkastelemme kokoelmaamme”, sanoo museonjohtaja Marja Sakari.
Uusi kokoelmanäyttely pyrkii haastamaan tavan, jolla Kansallisgallerian kokoelmaa on perinteisesti tarkasteltu. Perinteisen, kronologisen lähestymistavan sijaan Ajan kysymyksessä on neljä eri aikakaudet läpäisevää teemaa: Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä sekä Taiteen vallassa, jotka kumpuavat tämän hetken päivänpolttavista kysymyksistä.
”Ymmärtääksemme oman osamme tässä ajassa meidän on luotava katse läpi aikojen: menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan. Tähän Ateneumin aina 1700-luvulle asti ulottuva taidekokoelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden. Toivon näyttelyn keräävän ihmiset yhteen, yhteisen keskustelun ääreen", Sakari jatkaa.
Yksi näyttely, neljä teemaa
Ajan kysymys ja sen neljä teemaa avaavat Kansallisgallerian taidekokoelman uudelleentulkinnoille. Lähtökohdan tulkinnoille tarjoavat esillepanon uudenlaiset rinnastukset.
Luonnon aika kysyy, miten luonto muuttuu?
”Olemmeko luonnon herroja, joilla on valta käyttää muita lajeja oman elämänsä resurssina? Vai osa herkkää lajien kudelmaa, jonka varassa myös oma elämämme lepää?” teeman kuraattorit väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara ja amanuenssi Anne-Maria Pennonen kuvailevat. ”Aikana, jolloin elinpiiriämme uhkaa ilmastokatastrofi ja massasukupuutto, joudumme kääntymään kansallisten taideaarteidemme puoleen uusien kysymysten kanssa. Kuinka katsoa taidetta aikana, jolloin luonto on uhattuna ihmisen toimesta?”
Kansan kuvat kysyy, miltä suomalaisuus näyttää? ”Monet Ateneumin taidemuseon tunnetuimmista teoksista liittyvät 1800-luvun isänmaakäsityksen leviämiseen. Teema käsittelee kansallisidentiteetin rakentamista kuvataiteessa, ja kysyy, ketkä jäävät ulkopuolelle”, kuvaa kokoelmanäyttelyn projektinvetäjä ja teeman kuraattori, intendentti Timo Huusko.
Moderni elämä kysyy, miltä nykyaika tuntuu? ”Taiteilijat ovat kuvanneet kaupungistumisen ja teknologisen kehityksen herättämiä ristiriitaisia tunteita läpi 1900-luvun. Teoksissa vaihtelevat kehitysusko ja ahdistus, utopiat ja dystopiat, kaupungin rytmi ja ilot sekä toisaalta ulkopuolisuus ja vieraantuminen”, kuraattori, erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.
Taiteen vallassa kysyy, kuka käyttää valtaa? ”Teema nostaa esiin intohimoiset taiteen rakastajat, vaalijat ja vallankäyttäjät eli keräilijät, lahjoittajat ja museon johtajat, jotka ovat vaikuttaneet Ateneumin taidekokoelman muotoutumiseen. Taidekenttä näyttäytyy verkostona, jossa raha, valta, ihmissuhteet sekä sattuma vaikuttavat siihen, mitä kuvia katselemme kansalliskokoelmassa”, sanoo kuraattori, amanuenssi Hanne Selkokari.
Tuttujen klassikoiden lisäksi kokoelmanäyttelyssä on mukana teoksia, jotka on nähty harvoin tai ei koskaan Ateneumin saleissa. Näitä ovat esimerkiksi Erkki Heikkilän Nippu-uittoa (1970), Unto Pusan Metsä (1957), Reidar Särestöniemen Punapartainen jänkä (1970), Pirkko Lepistön Kesähypyt (1972) sekä Essi Renvallin Pojan pää (1963). Mukana on myös nykytaidetta Kansallisgallerian kokoelmasta, kuten Toni R. Toivosen Giving Birth and Dying Still (2016).
--
